Kirppuilua

Hups. Töitten jälkeen piti mennä jätskikitskan kautta puistoon lukemaan. Kannattipa valita reitti kulkemaan kirpparin ohi. Vaan eipä tuo haitannut - tosin ikinä ennen ei ole tainnut kirppariostokseni (huonekaluja lukuun ottamatta) maksaa 27 euroa. On nämä kyllä joka sentin väärtejä. Oon niin innoissani, että on pakko vähän esitellä!

Ensimmäisenä iiihana jätti BISCUITS-peltirasia. Oon tän joskus nähnyt jossain kaupassa, ja muistan hinnan olleen liikaa. Nyt maksoin neljä euroa mielelläni miettien, mitä ihmettä purkkiin majoittaisin.

Sitten ostin kaksi ja puoli mekkoa. Mekkojen ostoa perustelin sillä, että olen tällä viikolla myynyt huuto.netissä pari mekkoa, ja saanut niistä yhteensä 21 euroa. Jäin siis vielä keposasti plussalle, jee! Ensimmäinen on aaaah-ihana retromekko. Maksoi kyllä yli viisi euroa, mutta ei haittaa. Mekko on aika nafti-xs, mutta mieluummin olen hengittämättä ja nostamatta käsiä kuin käyttämättä tätä söpöä.

Kahden euron kukkamekosta mulla on sellanen kutina, että se saattaa kivuta mun ykköskäyttömekoksi. Se on pikkasen samaa mallia kuin maatuska-mekko, joka nousi uuteen suosioon aplikoinnin myötä. :)

Tämä viiminen on sitten se puolikas mekko, koska oikeastaan tämä on paita taikka tunika. Suloinen kumminkin. En voinut vastustaa söpöjä taskuja, ja näillä keleillä hihaton tuntui järkevältä ratkaisulta.

Sitten piti ostaa kaksi kaulakorua. Toinen siksi, että olen kauan haaveillut vastaavasta juhlakoruksi sopivasta. Ja toinen siksi, että kukkahelmet olivat liian ihanat. Yhteensä kustansivat neljä euroa.

Löysin myös patellavyöksikin soveltuvan ruskean vyön (2,5 €), jollaista yritin metsästää jo alesta. Jopa alessa ne olivat liian kalliita, liian rumia ja liian pitkiä. Tämä oli kaikilta osa-alueiltaan aika sopiva. Isot puukorvikset piti kanssa ostaa (5 €), koska muunlaisia en kamalasti tykkää käyttää ja kirpparin omissa valikoimissa ne ovat yli tuplasti muita liikkeitä halvempia. Nämä ovat ihanat!

Ja sitten sekalainen seurakunta kaikkea muuta pientä: muutama nappi, uusi höppänä silmälasikotelo ja söpöliini purkki. Oikeasti ostin purkin jo eilen käydessäni hakemassa toiselta kirpparilta uudet pyöröpuikot. Kaikki yhteensä ehkä 2,5 euroa.

Onneksi tännään oli sopivan viileä ilma ähistä sovituskopissa, huh. Toivottavasti nämä kirppari-postaukset eivät muuten kyllästytä ketään kuoliaaksi!

Lennä lennä leppäkerttu

Kameran kotelo on vaihteeksi jossain paikassa nimeltä Talle. Kamera matkustaa laukussani aika paljon, minkä takia sen oli saatava varakotelo.

Tiedättehän tunteen, kun joskus on vaan pakko saada virkata leppäkerttu. Siksi kotelosta piti tehdä tämän näköinen. Ohjetta vilkaisin Melody Griffitsin kirjasta 201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin. Aika hassu tästä tuli. Langat ovat kaikki jottain vanhoja jämiä, mutta vihreää VillaNallea ostin viime viikolla kirpparilta lähes kokonaisen kerän 50 centillä. Lehdenvihreä ostos kannatti.

Kiinnityssysteeminä toimii kolme namia nappia.

Oli muuten taas aivan mieletön järjen riemuvoitto: Laitoin kameran koteloon kuvausta varten. Hetken kameraa etsittyäni ymmärsin, ettei ainut kamerani voi mitenkään olla kuvaushetkellä kuvauksen kohteena olevassa kotelossa.

Maanantait ovat mahtavia.

Pitsiä pitsin perään

Kesän alussa netistä tilatut langat odotuttavat yhä. Kädet huutavat isoäidinneliöitä, mutten voi kyllästyttää niitä neliöiden virkkaamiseen ennen karkkilankojen kotiutumista. Ääh ärsyttää, kuten lähes kaikki muukin tällä viikolla. Eikä vähiten aivan toivoton yritykseni ommella mekko.

On tässä viikossa oikeasti vähän kivojakin asioita ollut. Pilaantuneen mekonalun lisäksi olen sentään saanut aikaan pari rintarossia. Ehkä nämä rintapielessä hymyilyttää enemmän.

Tästä ensimmäisestä tuli aika hassu. Päällystin vahingossa ostetun rintamerkkipohjan (Onko järkeä ostaa rintamerkkipohjia, jos ei ole oikeita välineitä niiden tekemiseen?) ihanalla satukankaalla ja decoupage-lakalla. Kehykseksi piti toki laittaa pala pitsiliinan reunaa. Pitsin tärkkäsin seoksella, jossa oli puolet erikeepperiä ja puolet vettä. Toiseen yläkulmaan olisin halunnut ehkä pikkiriikkisen keltaisen rusetin, mutta eipä löytynyt sopivaa nauhaa laatikosta.

Tämän toisen rintarossin tein vähän vahingossa äsken, kun piti saada uuteen mekkoon sopiva koristin.

Pohjana on äitin kirpparilta ostamaa (ihana mama!) pitsiä ympyrän muotoon rypytettynä. Pikkasen oli liian kirkkaan valkoista pitsiä, joten upotin sen iltateehen. Kivempi sävy näin, ja kaiken lisäksi tuoksuu ihanalta. :D Päälle ompelin vielä rusetin satiininauhasta ja tähän upposi myös mun viimeinen harmaa nappi. Nappivarastoani haluaisinkin täydentää, jotta saisin tehtyä napeista kaulakorun.

Tässä on vielä huono kuva tänään kirpparilta löytämästäni ja mieleisekseni muuttamasta b.youngin liivimekosta.

Päätös olla ostamatta uusia mekkoja vähään aikaan kesti jo lähes kaksi viikkoa, vau. Tästä jouduin maksamaan melkein kymmenen euroa mutta minkäs teet, jos toinen on liian ihana. Uutta liivihametta olenkin jo jonkin aikaa etsiskellyt parin parhaat päivänsä nähneen tilalle. Myös helmaan ommeltu pyöreä pitsiliina löytyi samalta kirpparireissulta.

Hauskaa viikonloppua!

Helmeilyä

Oonkohan mää ainoa ihminen maailmassa, joka rakastaa aikakauslehtien mainossivuja? Niistäpä voi tehdä ihania värikkäitä helmiä...

...ja jäädä siihen koukkuun. Vaikkapa Toisin käsin -blogista löytyy ohje helmien pyöritykseen. Suihkutin päälle vielä lakkaa, jotta pikkasen paremmin kestäisivät käytössä. Saa nähdä.

Kivoimman väriset vihreät ja keltaiset paperihelmet pääsivät kaulakoruiksi puuhelmien kanssa. Piti tietty varalta tehdä heti kolme lähes samanlaista - yksi koru näyttäisi kaulassa liian pliisulta.

Puuhelmistä ja rautalangasta tein vielä yhteen kaulanauhaan kukkasen roikkumaan. Sinooperista sain idean.

Näistä väreistä tykkään tykkään tykkään, ja paperihelmien idea on mielestäni ihana. Parasta on kuitenkin upottaa käsi uuteen helmipurkkiin ja etsiä oikean värisiä helmiä.

Purkkivimma jatkuu

Tottahan nyt kaikille käsityötarpeille on oltava oma kotinsa. Tämä ja puoli tusinaa muuta rasiaa saivat pari uutta kaveria. Purnukoita ja rasioitahan ei koskaan voinut olla liikaa vai miten se vanha sananlasku nyt menikään? ;)

Kierrätyshuoneesta täkin lisäksi mukaan tarttui peltinen Domino-rasia. Ihan sievä vaaleanpunainen se oli niinkin - hieman vain kissankokoiset logot häiritsivät. Eipähän häiritse ennää:

Tästä tuli nyt vahingossa oikea Tilda-huipennus: sekä nauha, että päällyspaperi ovat kyseistä sarjaa. Lahjapaperia hypistelin jo aiemmin tällä viikolla Sinooperi-vierailulla. En raaskinut kymmenestä metristä viittä euroa maksaa, mutta perjantaina se oli kuitenkin pakko käydä hakemassa. Ja onhan tuo nyt ihanaa! Joku lintuvillitys taitaa olla nyt käynnissä.

Paperi on siis kiinnitetty decoupage-lakalla. Päälle suhautin vielä kamalan hajuista "oikeaa lakkaa". Pinnasta tulikin makian kiiltävä ja oikean rasian tuntuinen.

Tästä tuli niin suloinen! Rasia on täydellinen puuhelmilleni:

Toisenkin rasian tein, mutta siitä en tykkää yhtä kovasti.

Kamalan ruttuinen tästä ainakin tuli. Päällystyksen uhrina oli kirpparilta puolella eurolla ostettu pahvinen rasia. Paperit on leikattu kuuskytluvun Valituista paloista, joita ostin melko pinon vähän aikaa sitten kirpparilta. Olin jo aikaisemmin sijoitusta pohtinut, mutta hintalapun 11,90 ei miellyttänyt. Seuraavan viikon -50% lappu sai vuoden 1965 lähes kokonaisen vuosikerran tarttumaan matkaani. Jotenkin raaskii paremmin leikellä, kun näitä on niin vino pino.

Sisälle muutti nauhoja. Huomasin muuten samalla, että mulla on tosi paljon rumia nauhoja ja aika vähän hienoja. Vähän epistä.

Nyt mää vaan oottelen, että saan joskus miljoonan vuoden päästä oman käsityönurkan. Sinne sitten järjestelisin tämän sekalaisten purkkien seurakunnan.

Luovien ihmisten yhteisleikki

Osallistuin Ikomin ihanassa blogissa luovaan leikkiin. Jes, kuulostaa mahottoman hauskalta! :)

"Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle, jotka jättävät kommentin tähän postaukseen. Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle jotka siihen kommentoivat. Sääntönä on että tavaran yms. pitää olla itse tehty ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana!"

ps. Veli nappasi Stevenistä niin kivan kuvan, että oli pakko tökätä se tuohon! :)

Penkin pehmuste

Pitkällisen pohdinnan jälkeen raaskin ostaa alesta uuden penkin parvekkeelle. Piti tietenkin tehdä siihen pehmuste.

Kangas on kirpparilta ostettua retroverhoa, ja tyynyn täytteenä on kierrätyshuoneesta ilmaiseksi napattu vanha täkki. Toimii.

Tähän ei pitänyt pitsiä laittaa. Tein kuitenkin perinteisen strategisen mittausvirheen, ja tyynyliina tarvitsi 15 cm:n jatkopalan. Miten aina onnistunkaan? Onneksi puuhapussista löytyi sopivan paksu ja kestävä pitsi saumaa peittämään. Oikeastaan tästä tuli aika kiva - onni onnettomuudessa.


Pitihän toki kissojen "ikkunalautakin" päällystää samalla kankaalla:


Kyllä kissojen kelpaa nyt paistatella parvekkeella. Lempparipaikka se onkin: viimeistään 6.30 on parvekkeen ovi joka aamu avattava. Helteen väsyttämänä voi uudella penkillä lepuuttaa.

Ps. Huomatkaa esteettinen kissaverkko sisustuselementtinä! ;) Turvallisuus ennen kaikkea!

Pps. Näkyykö tämä blogi teille aivan normaalisti? Mun koneen mukaan tausta on vaihtunut KORVAPUUSTIN kuvaksi! :D Tai sitten helle on vienyt multa lopunkin järjen.

Key lime pie

Tekkiinpä vähän limettipiirasta ja muistinpa ottaa vielä viime tipassa huonon kuvan siitä. Ohje on täältä, ja oli ihan namia. Paremmalta kyllä tällä hetkellä maistuu jäätelö.

Ikomilla on muuten ihana ylläriarvonta, kannattee äkkiä osallistua!

Myös Tikbumsan arvonnassa ajattelin voittaa kankaita. :)

Sytykeruusut

Viikonloppuna vierailtiin maalla, ja mukanani vein aiemmin tekemiäni sytykeruusuja.

Sytykeruusut on tehty kananmunankennoista ja upotettu sulatettuihin kynttilänpätkiin. Kierrätysaskartelua parhammillaan - teen kyllä uudestaan! Yhdestä kymmenen munan kennosta tuli viisi ruusua. Ohje löytyy esimerkiksi täältä.

Näitä voi sitten käyttää vaikkapa takan sytyttämiseen, mutta ehkä näillä keleillä ennemminkin grillin tai makkaranuotion sytyttely on ajankohtaista. Saa nähdä, miten toimii! :)

Tyhjä konvehtirasia (kyllä, nekin täytyy säästää) on täydellisen kokoinen säilyttämiseen ja miksei myös lahjapakkausena.

Mukavaa alkanutta viikkoa! :)

Pieni pesusieni

Olen joskus tehnyt äitille lahjaksi pesukintaan Ullan ohjeella. Oli muuten hauska malli neuloa. Kuulema kalalankainen kinnas kuitenkin kuivuu reissussa liian hitaasti. Matkaversiopesulaput valmistuivat tällä viikolla töissä muun työn tiimellyksen keskellä.

Mallina oli vohveli-tiskirätti, koska ajattelin epätasaisen pinnan sopivan hyvin pesulappuun. Lankana on Anttilan alesta ostettua Novitan Bambua - jospa se kuivaisi nopeammin. Bambu ei myöskään muutu kuivuttuaan kovaksi koppuraksi, kuten monet muut langat tekevät. Ja onpahan antibakteerista kerrakseen, niin kerta. Homemade-laput ovat tuttua Tildaa.

ps. Lappujen alla näkyy pilkahdus täydellisyys-kangasta, jonka löysin eilen kirpparilta. Siitä ehkä lisää kuvia myöhemmin.

Pillit pussiin

Käsityöt matkaavat mukana milloin missäkin. Yleensä puikot ja langat ovat sikin sokin täydellisessä epäjärjestyksessä laukun pohjalla. Suuri osa ajasta kuluukin tippuneiden silmukoiden ja kadonneiden neulojen metsästämiseen.

Täytyi siis tehdä käsityöpussi - matkalaukku keskeneräisille räpellyksille.

Kaikki pussin materiaaleista on kirppareilta löydettyä. Viimeisimpänä ostoksena puolen euron punainen liina Oulun laatukirppikseltä. Raitakangas löytyi aikanaan pussista, jonka ostin aivan muiden kankaiden takia. Luulin sen jäävän käyttämättömäksi, vaan eipä se näyttänytkään niin pliisulta punaisen pitsiliinan alla. Nyörit kieputin kalalangasta. Tekniseen toteutukseen otin mallia jonkun Tilda-kirjan lahjapussin ohjeesta.

Tänään pussi pääsi jo ensimmäistä kertaa käyttöön, eikä kyllä silmukat karkailleet. Meinasin muuten kirjoittaa tähän, että vihdoinkin ompelin jotain ilman pitsiä. Sitten hoksasin, että eiköhän pitsiliinakin ole pitsiä! :D

Nyt pussissa matkustaa:

Mielestäni 30 asteen helle on mitä mainiointa aikaa neuloa villalankaa.

Lissää kirppistelyä

Tänään Oulun laatukirppiksellä oli yllättävän vähän myyjiä. Ehkä ihan hyvä, koska pikkutavaraa tarttui mukaan nytkin ihan kivasti. :)

Viiden euron pakettihintaan sain nämä kirja vanhukset. Täydelliset suorastaan, raaskiiko taaskaan leikata?

Singer-kirjan iäksi myyjä veikkasi noin 70 vuotta. Kansien välistä löytyy 36 sivua reikäompelumalleja. Näistähän saisi kehystämällä kauniit taulutkin, ja korttipohjina olisivat myös upeita. Tuntuu vain raa'alta paloitella kirjavanhus, mutta toisaalta en osaa hyödyntää kirjaa sellaisenaankaan.

Kirjoitus- ja kielioppikirja on vuodelta 1953. Pitäisikö kerrata pilkkusäännöt?

Samalta myyjältä löysin myös kukallisen tyynyliinakankaan ja kaksi täyttä kerää puuvillalankaa, kaikki yhteensä 2,5 euroa. Keskeneräisen pitsiliinan sain ihanalta myyjältä vielä kaupanpäällisiksi. Mielestäni se sopisi muodoltaan taskuksi johonkin mekkoon tai laukkuun.

Edelleen saman myyjän pöydästä nappasin parilla eurolla pitsireunaisen alushameen, jollaista olen jo kauan metsästänyt. Malliltaan se on vähän liian pitkä, joten minun täytyy joko lyhentää sitä tai tehdä siitä olkaimellinen alusmekko. Leveä pitsi on kaunis.

50 sentillä mukaani lähti Pekan perheet lottopeli. Myös nämä menevät askartelumateriaaliksi, ja näistähän saisi myös kivoja pakettikortteja. :)

Viimeisenä muttei tietenkään vähäisimpänä kasa pikkuelukoita eurolla. Joskohan jotkut näistä kelpaisivat korujen osiksi sellaisenaan tai maalattuna. Loppuja voin käyttää terapiamateriaalina tulevassa työssäni.

Melko saldo! Tietääkö muuten joku, järjestetäänkö Oulun lähimaastossa torikirppiksiä?

Peruspullaa

Voi onnea. Eilen käytiin ukon kanssa ulkona syömässä ja katsomassa Robin Hood. Tänään viiletin nauttimaan auringosta ja grillaamaan veljen ja isän kanssa. Tämän jälkeen lähden ihanien tyttöjen seuraan nauttimaan sangriaa, ja ehkä tulee patiokausikin avattua (häh, nyt vasta?!). Huomenna ajattelin käydä pitkästä aikaa Oulun laatukirpputorilla, joka taitaakin nykyään olla ainoa perinteinen ("ei-itsepalvelu") kirpputori. Paljon kivempaa viikonloppua en uskaltaisi toivoakaan.

Isille ja veljelle sekä tytöille leivoin täydellisen viikonlopun kunniaksi ihan peruspullaa. Isin mieliksi tein tavallisia korvapuustejakin (ohje löytyy vaikkapa täältä).

Korvapuustien lisäksi tein kinuski-raparperipullia, koska pakkasen perältä löytyi vielä viimevuotisia raparpereja. Tuoreesta olisi tietenkin tullut makoisampaa. Sain ideaksi yhdistää kirpsakan raparperin makiaan kinuskiin, ja ainakin minä tykkäsin!

Levitin kaulitulle pullataikinalevylle kinuskin (Kinuskikissalta löytyy hyvä ohje) ja ripottelin päälle sulatetut raparperin palat. Kieritin levyn rullaksi ja leikkasin sopivia paloja ihaniin muffinssivuokiin.

Herkullista viikonloppua!

Retroa

Kirpparionni on jatkunut edelleen. Parin koltun ja mahtavien talvikenkien lisäksi matkaan on tarttunut lähinnä retrokankaita.

Nämä pirteät ilmestykset löysin euron kappalehintaan Paljekirppikseltä. Oranssi on ommeltu kaitaliinaksi ja keltainen on tyynyliina. Ihanat kirkkaat värit!

Kaunis kukkaverho löytyi Kontista (4 eurolla muistaakseni). Värit ovat luonnossa paljon syvemmät. Tästä voisin ommella pehmustetyynyt parvekkeelle, kunhan vain saan ostettua uuden penkin. Sydänkangasta käytinkin jo ompelurasiassa. Sitä ostin ison palasen 3,5 eurolla Second hand storesta.

Myös tämän murheenkryynin löysin Kontista. Kankaalle oli jo paikkakin mietittynä. Kotona kuitenkin huomasin kankaassa jättisuuret ällöt keltaiset tahrat, joita en tietenkään innostuksissani kirpparilla hoksannut. :( Eiköhän kankaan ompeluaiheisille kuvioille kuitenkin jotain käyttöä löydy.

Mitähän kaikkea kivvaa näistä tekisi?